Näkökulma: Musiikki ja kuntosali kuuluvat yhteen – näin erottaudut musiikilla positiivisesti
Kirjoittaja on GT Musiikkilupien avainasiakaspäällikkö Joonas Piiroinen.
Liikuntapaikoilla näkee paljon napit korvilla treenaavia ihmisiä ja siihen on syynsä. Kuntosalitreenaajat tukeutuvat musiikkiin, sillä se saa treenin kulkemaan kevyemmin ja samalla mielialakin tuntuu paranevan kuin itsestään. Musiikin ja liikunnan positiivisesta yhteydestä on saatu vuosien saatossa myös tieteellistä vahvistusta. Tutkimusten mukaan oikeanlainen musiikki parantaa suorituskykyä liikuntasuorituksen aikana.*
Miksi sitten satsata kuntokeskuksen kuntosalin ja aulan kaiuttimista soivaan musiikkiin, vaikka osa asiakkaista käyttääkin jo kuulokkeita musiikin kuunteluun? GT Musiikkilupien avainasiakaspäällikkö Joonas Piiroinen on auttanut lukuisia yrityksiä löytämään musiikista aidon arvoa luovan työkalun. Piiroinen avaa tässä artikkelissa näkökulmia siihen, miten musiikkiin olisi hyvä suhtautua osana kuntokeskusten asiakaskokemustyötä.
Laadukas musiikkimaailma tekee kuntosalistasi persoonallisemman ja saa puskaradion puolellesi
Yritysmaailmassa sanotaan usein, että hyvä asiakaskokemus on yksi menestystarinan ainesosa. Reklaamaatiotilanteen negatiivisen vireen voi joskus kääntää päälaelleen asiakaspalvelijan erinomainen palveluote ja se, että asiakas huomioidaan henkilökohtaisesti.
Tällaiset tunnekokemukset saavat meidät puhumaan erilaisista tuotteista ja palveluista hyvää myös muille, ja siksi asiakaskokemuksen merkitystä ei kannata vähätellä myöskään musiikkimaailmaa rakentaessa.
Kuntosalin musiikki kannattaa profiloida niin, että eri asiakasryhmät tulevat huomioiduksi musiikkisuunnitelmassa. Liikuntapaikoilla käy usein erilaista ja eri ikäistä porukkaa eri aikoina: aamulla keskuksessa näkee usein iäkkäämpiä asiakkaita, kun taas iltapäivällä salille tulee luonnollisesti esimerkiksi yläaste- ja lukioikäiset nuoret.
Esimerkiksi pelkkiä uusimpia hittejä soittavan listan tai radiokanavan soittaminen ilman vaihtelua ei ole kunnollinen musiikkisuunnitelma – tällöin musiikilla palvellaan vain hyvin rajattua asiakaskuntaa ja voidaan jopa ajaa osa treenaajista kuuntelemaan omaa musiikkia epämiellyttävän äänimaailman takia.
Usein riittää se, että huomioidaan muutamat erilaiset asiakasvirrat aukioloajan sisällä ja samanaikaisesti musiikissa pysyy tietty peruslinja. Liikunta-alalla tämä voisi tarkoittaa sitä, että musiikin tempo pidetään suht korkeana, vähintään 110-120 BPM. Näin musiikkiin saa hyvän imun, eikä sekaan joudu treeniflowta rikkovia hitaita balladeja. Tyylilajivalintojen osalta olisi hyvä miettiä myös yrityksen brändiä ja sen arvoja: onko kotimaisuus tärkeä arvo, joka saisi kuulua myös musiikissa? Näkyykö tilojenne sisustuksessa jokin tietty teema, josta saa sivujuonteen myös musiikin puolelle?
Suomessa toimii useita yrityksille suunnattuja taustamusiikkipalveluita, joiden avulla liikuntapaikka voi usein jopa itse aikatauluttaa eri genreistä ja tempoluokista koostuvaa musiikkia. Samalla nämä palvelut automatisoivat musiikin toiston aukioloaikojen mukaiseksi. Tämä helpottaa myös musiikkiin liittyvää hallinnointia, kun asiaa ei tarvitse enää miettiä.
Palveluita käyttävän ei tarvitse olla myöskään musiikkiammattilainen eikä käyttää liikaa aikaa musiikin miettimiseen, sillä palveluiden automatisoidut toiminnot ja musiikkiasiantuntijoiden tarkistamat sisällöt pitävät huolen siitä, että musiikkilista uusiutuu alituisesti ja pysyy halutussa raamissa.
Kuntosalit ovat sosiaalisia tiloja ja se on myös liiketoimintasi etu
Haluaisitko, että kuntosalillasi liikkuu vain ja ainoastaan omassa kuplassaan treenaavia, kuulokkeet päässään pyöriviä asiakkaita? Tällaisen asiakkaan kanssa ei ole helppoa kommunikoida, ja se ei ole hyväksi liiketoiminnallesi.
Hyvä tilamusiikki tekee tiloista eloisampia ja rohkaisee samalla myös ihmisiä luontaisempaan keskusteluun toistensa kanssa. Hiljaisella kuntosalilla on ankeaa vaihtaa kuulumisia, kun puheensorina pahimmassa tapauksessa kaikuu ympäri kuntosalia.
Osalle ihmisistä liikunta on vahvasti yhteisöllistä tekemistä ja treenatessa halutaan päivittää kuulumisia kavereiden ja muiden kuntosalituttujen kanssa. Moni treenaa myös yhdessä kaverin kanssa, ja silloin kuulokkeet jätetään usein treenikassiin ihan syystäkin.
Kuntosalin kaiuttimista soiva musiikki ei ole siis missään määrin pelkkää taustaääntä, vaan se luo pohjaa myös yhteisölliselle kuntosalitoiminnalle, jossa ihmiset ovat aktiivisesti läsnä. Kuulokkeettomat treenaajat arvostavat myös hyvää soittolistaa, joka puskee jaksamaan viimeiset toistot sarjassa.
Kuntosalikäynti on aina myös elämys – näin varmistat sen musiikin avulla
Tunnettu musiikki aktivoi meitä tunnetasolla ja yhdistää meidät samalla ympäröivään kulttuuriimme. Suomalaiset kuuntelevat tutkitusti paljon kotimaista musiikkia, erityisesti kotimainen listapop on meille mieluisinta kuunneltavaa (Musiikinkuuntelu Suomessa 2023 -tutkimus, Teosto). Tämä jos jokin todistaa sen, että musiikkisisältöön kannattaa panostaa eikä tyytyä hissimusiikkiin.
Miksi soittaisit huonoa ja satunnaista musiikkia kuntosalisi kaiuttimista, kun samaan aikaan kuulokkeita käyttävät asiakkaasi kuuntelevat omaa lempimusiikkiaan ja nauttivat täysillä musiikin treeniä tukevasta voimasta? Asiakkaasi luultavasti jopa olettavat, että kuntosali pitää huolen treenipuitteista. Suunnan puute musiikkistrategiassasi ei edistä kenenkään etua.
Eikö olisi siis hienoa, jos kuntosalisi muistettaisiin myös erityisen laadukkaasta ja eri asiakasryhmät huomioivasta musiikista? Voit vaikuttaa musiikilla asiakkaidesi tunnetilaan muuallakin kuin kuntosalilla. Rennon ja hitaamman musiikin soittaminen esimerkiksi pukuhuoneissa ja kuntosalin loungessa parantaa tilojen vaikuttavuutta ja huomioi asiakasta käynnin eri vaiheissa.
Musiikki on tietysti paljon muutakin kuin pelkät soittolistat. Varsinkin isoissa liikuntapaikoissa myös tilojen akustiikkaan on suositeltavaa kiinnittää huomiota, sillä tilat ovat usein kokonsa vuoksi kolkkoja ja hyvin kaikuisia.
Audioammattilaisilla on tapana sanoa, että hyvä (musiikki)huone on puolet äänenlaadusta, ellei jopa enemmän. Investointi laadukkaisiin äänentoistolaitteisiin ja kaiuttimiin voi mennä jopa hukkaan, jos tilojen huono akustiikka suorastaan korostaa akustisia ongelmia.
Musiikin äänenlaatuun eli laadukkaisiin laitteisiin ja akustiikkaan panostaminen on investointi, joka nostaa kuntokeskuksesi elämyksellisyyttä suoraan. Padel-hallit pyrkivät jopa markkinoinnissaan nostamaan esille tilojen mietityn akustiikan.
Akustinen vaimennus esimerkiksi akustiikkalevyillä parantaa myös tilojen yleistä äänimaailmaa ja tekee esimerkiksi painojen pudottelusta syntyvästä äänestä paljon siedettävämpää. Tilojen AV-suunnittelua tarjoavat yhtiöt osaavat auttaa myös tilojen akustisessa suunnittelussa.
Tilojesi äänimaailma on myös yrityksesi arvovalinta, josta kannattaa viestiä asiakkaille
Yritykset pyrkivät erottautumaan kilpailijoistaan vastuullisuutta korostavilla valinnoilla, sillä yhä useampi kuluttaja miettii ostopäätöksensä myös yhteiskuntavastuun näkökulmasta.
Jopa kuntosalin kaiuttimista soiva musiikki on bränditeko, joka viestii yrityksen arvoista asiakkaille ja vaikuttaa niin suorasti kuin epäsuorastikin monen musiikin parissa työskentelevän ihmisen elantoon.
Me GT Musiikkiluvilla pidämme huolta, että musiikin tekijät ja esittäjät niin Suomessa kuin ulkomaillakin saavat ansaitsemansa korvauksen musiikin kaupallisesta käytöstä. Musiikkilupa mahdollistaa musiikin julkisen esittämisen asiakastiloissa, kuten kunto- ja liikuntakeskuksissa.
Musiikin vastuullisesta käytöstä kannattaa myös kertoa omille asiakkaille. Tämän voi tehdä helposti Musiikkilupien Luvat OK -tarralla, jonka voi kiinnittää näkyvälle paikalle liikepaikkaan tai vaikka yrityksen kotisivuille. Jos sinulla ei ole tarraa niin voit saada sellaisen kuntosaliisi olemalla yhteydessä asiakaspalveluumme.
Taustamusiikin vaikutuksen kuntosalin liiketoimintaan huomaa yleensä viimeistään silloin, kun musiikki syystä tai toisesta katkeaa. Jos et usko niin kokeile itse – kokemuksemme mukaan asiakaspalvelu saa tästä noottia yllättävän nopeasti.
Kirjoittaja on GT Musiikkilupien avainasiakaspäällikkö Joonas Piiroinen. Hänellä on vuosien työkokemus yritysten taustamusiikkisuunnittelusta, erityisesti liikunta-alalta, ja hän tykkää soittaa rumpuja myös vapaa-ajallaan.
