Rakenna päivittäistavarakaupan brändiä ja asiakaskokemusta tunnetun musiikin avulla
GT Musiikkiluvat tutki TNS Kantarin ja K-Citymarket Eastonin kanssa taustamusiikin vaikutusta ruokakaupan brändiin ja asiakaskokemukseen. Tutkimuksessa selvisi myös kaava siihen, miten kaupan ja myymälän taustamusiikki kannattaa rakentaa.
– Tutkimus vahvisti hypoteesimme siitä, että tuttu taustamusiikki on ainoa tapa ohjata asiakkaille syntyvää mielikuvaa. Geneerinen ja tuntematon, tunteita herättämätön äänimaailma ei rakenna brändiä, toteaa GT Musiikkilupien toimitusjohtaja Harri Kaasinen.
– Tutkimuksen aikana asiakkaat kokivat tunnetun musiikin soidessa ostoksilla enemmän ilon tunteita. Positiiviset tunteet heräsivät laajemmassa joukossa ja löysivät enemmän ostettavaa.
Tutkimus mursi suurimman taustamusiikkimyytin
Vuosina 2019-2020 toteutettu tutkimus on ainutlaatuinen. Osin siksi, että päivittäistavarakauppaa on yleisesti pidetty erittäin haastavana ympäristönä taustamusiikin valinnan näkökulmasta.
– Ruokakauppojen asiakaskunta on läpileikkaus koko kansasta, kaikenlaisine mieltymyksineen. Aiemmin onkin ajateltu, että tällaisessa vaihtelevassa musiikkimakutottumusten maailmassa ei kertakaikkiaan voi tehdä soittolistaa, joka sopisi kaikille, kuvaa Kaasinen monen ruokakaupan – ja monen muunkin yrityksen taustamusiikin valintaan liittyvää ongelmaa.
– Tutkimuksemme osoitti, että kyllä voi: yksi suurimmista taustamusiikkimyyteistä on siis viimein murrettu, Kaasinen kertoo.
Näin rakennat soittolistat yritykseen: 5/9 -malli
Brändiä rakentavat soittolistat rakennetaan aina yrityksen kunkin ajankohdan 1-2 pääkohderyhmän mukaan. Eli niiden asiakasryhmien, jotka kyseisenä ajankohtana ovat eniten edustettuina, tai joita halutaan liikkeeseen eniten.
Mausteeksi valitaan muille kohderyhmille suunnattuja kappaleita, jolloin soittolistasta saadaan ilahduttava ja vaihteleva siten, että tärkeintä kohderyhmää puhutellaan eniten.
Esimerkiksi K-Citymarketissa vietetään keskimäärin 26 minuuttia aikaa. Tähän keskimääräiseen asiointiaikaan mahtuu kolmen minuutin mittaisia kappaleita noin yhdeksän.
Näistä yhdeksästä viiden tulisi olla pääkohderyhmälle sopivia, tarkkaan valittuja kappaleita, ja loppujen esimerkiksi suhteessa 2-1-1 muille kohderyhmille suunnattua musiikkia. Näin jokainen kohderyhmä kuulee käynnin aikana “omantyylistään” musiikkia, mutta fokus säilyy tärkeimmässä kohderyhmässä ja heitä huomioidaan eniten.
– Vaikka kuka tahansa meistä ilmoittaisi pitävänsä juuri tietynlaisesta musiikista, niin kyllä meille sopii muunkinlainen musiikki, erityisesti silloin, jos se on muodostunut meille tutuksi osaksi äänimaisemaamme, kuvaa Harri Kaasinen musiikkimaun ja tuttujen kappaleiden välistä suhdetta.
– Jos vaikka kertoisin, että en pitäisi suomiräpistä valtavasti, mutta olen kuitenkin esimerkiksi radiosta paljon kuullut sen genren kappaleita, niin ne alkavatkin pikkuhiljaa ja vaivihkaa tuntua tutulta ja mukavalta.
Tutkija: äänimaailma rakentaa kokemuksia tiedostamattomalla tasolla
Aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta muistuttaa, että äänimaailman tulisi esimerkiksi ostoksilla ollessa pysyä taustalla.
– Ihmisellä on aina aiempiin kokemuksiin perustuvia odotuksia tilanteeseen ja fyysiseen tilaan liittyen. Jos äänimaailma sitten yhtäkkiä muuttuukin aivan toisenlaiseksi, eikä se enää vastaa odotuksia, niin siihen alkaa kiinnittää huomiota. Joskushan se on tarkoituksenmukaistakin, kuten vaikkapa kampanja-aikoina. Jos kuitenkin haluaa antaa asiakkaalle shoppailurauhan, niin musiikin pitäisi pysyä taustalla.
Musiikkivalinnat vaikuttavat tunteisiin ja tunnelmaan, myös myymälöissä ja asiakastiloissa.
– Isoin taustamusiikkiin liittyvä valinta on musiikin rytmi ja tempo. Jos musiikki koetaan liian hidasta, niin se rauhoittaa joskus liikaakin. Liian nopea musiikki voi puolestaan rakentaa hermostuneisuutta. Siksi kannattaa suosia keskitempoista musiikkia.
Nyt toteutetussa tutkimuksessa myös musiikin tuttuus nousi hyvän taustamusiikin elementiksi.
– Tämän tutkimuksen perusteella vastaus näyttäisi olevan se, että parasta taustamusiikkia on musiikki, jonka mahdollisimman moni tunnistaa. Taustamusiikkina ei kuitenkaan kannata soittaa pelkkiä päivän hittejä, koska se kiinnittää asiakkaan huomion äänimaailmaan. Sellainen “suht koht kaikille tuttu musiikki” näyttäisikin olevan parasta taustamusiikkia.
Haluatko lukea lisää siitä, miten päivittäistavara- ja ruokakaupan brändiä voi vahvistaa musiikilla?
Lue, miten K-Supermarket Förissä musiikki vahvistaa yritysmielikuvaa!
Lisätietoa taustamusiikin hyödyistä
Haluatko kuulla lisää siitä, miten taustamusiikkia voi hyödyntää myymäläympäristössä, tai käynnistää tunnetun musiikin pilottikokeilun yrityksessäsi? Ota yhteyttä meihin ja kerromme mielellämme lisää:
Timo Ahokanto
Myyntijohtaja
+358 40 564 8833
timo.ahokanto(at)musiikkiluvat.fi
Joonas Piiroinen
Avainasiakaspäällikkö
+358 50 557 9028
joonas.piiroinen(at)musiikkiluvat.fi
