Tuttu musiikki on oikopolku vaikuttamiseen
Meille on tärkeää, että pystymme säätelemään omia tunteitamme musiikin (tai musiikittomuuden) avulla. Herätämme musiikin avulla muistoja ja muokkaamme tunnetilojamme (Saarikallio, 2010; Lingham & Theorell, 2009).
Tutun musiikin vaikutus on aivan omaa laatuaan. Aivojemme tunnealueet aktivoituvat nopeammin, kun musiikki on meille tuttua. Musiikin ei edes tarvitse miellyttää meitä, kunhan se on meille tuttua (Pereira, Teixeira, Figueiredo, Xavier, Castro & Brattico, 2011; Lingham & Theorell, 2009).
Meille läheinen musiikki (ja tutut elementit) vaikuttavat siis tunteisiimme tehokkaimmin. Tämä ilmiö varmasti peilaantuu jopa niin sanotun hittimusiikin kuluttamisessa, koska kuuntelemme ja pidämme enemmän musiikista, jossa on meille tuttuja elementtejä. Tai ainakin aivomme pitävät.
Pereiran (2011) tutkimusryhmä nimittäin havaitsi, että heidän koehenkilönsä olettivat heidän itse identifioimansa mielimusiikin aiheuttavan voimakkaimmat tunnereaktiot, vaikka voimakkaimmat ja nopeimmat aktivaatiot sai aikaan musiikki, jonka he olivat kategorioineet vain tutuksi. Tutkijat jäivät miettimään, voisiko ristiriita koehenkilöiden ilmoittaman mielimusiikin ja oikeasti voimakkaamman tunnealueiden aivoaktivaation herättäneen musiikin välillä johtua siitä, että koehenkilöt olisivat halunneet voimakkaiden tunnevasteiden heräävän muunlaisesta musiikista, kuin se itse asiassa koetilanteessa heräsi?
Lingham ja Theorell (2009) taas tutkivat koehenkilöiden itse valitseman rauhoittavan ja virkistävän musiikin fysiologisia ja emotionaalisia (itse raportoituja) vaikutuksia. He huomasivat, että rauhoittavana pidetty tuttu mielimusiikki sai aikaan myös selkeästi stimuloivia fysiologisia vasteita koehenkilöissä (oman raportoidun rauhoittuneen olotilan lisäksi). Meille tuttu rauhoittava musiikki myös virkistää, vaikka itse pitäisimme vaikutusta vain rauhoittavana.
Tässä kohtaa on siis hyvä tiedostaa, että musiikki vaikuttaa meihin voimakkaasti, ja se vaikuttaa meihin, vaikka emme sitä tiedostaisikaan.
Yksi musiikissa voimakkaimman vaikutuksen aikaansaavista ja dominoivimmista elementeistä on rytmi. Musiikin tempo ja sen vaihtelut vaikuttavat meihin hyvin fyysisesti ja aktivoivat meitä monilla, niin fyysisillä kuin emotionaalisillakin tasoilla. Ding ja Lin (2011) tutkivat taustamusiikin vaikutusta digitaalisessa (nettikauppa-) ympäristössä. Heidän tutkimuksensa mukaan nopeahko (>94bpm) musiikki sai aikaan niin sanottuja hedonistisia (eli mielihyvään, ei tarpeeseen perustuvia) ostoksia tekevissä asiakkaissa merkittävän muutoksen. Musiikin nopeampi tempo näyttäisikin stimuloivan ja aktivoivan asiakkaita myynnin kannalta positiivisella tavalla (Broekemier, Marquardt ja Gentry, 2005; Ding & Lin, 2011).
Musiikki vaikuttaa meihin tasoilla, joita emme usein edes tiedosta. Se pureutuu syvälle tunteisiimme ja muistoihimme ja koskettaa meitä syvemmältä kuin osaamme kuvitellakaan. Musiikki kuorii kerros kerrokselta sielumme sipulia, ja me nautimme siitä.
Lue, miksi myös taustamusiikissa kannattaa satsata tunnettuun ja tuttuun musiikkiin.
Kirjoittajasta
J. Riikka Ahokas
J. Riikka Ahokas on muusikko, musiikkikasvattaja ja tohtorikoulutettava, joka asuu Helsingissä. Hän suhtautuu intohimoisesti taiteen ja tieteen monialaisuuteen ja tasa-arvoiseen saavutettavuuteen. Riikka identifioi itsensä aktivistiseksi tutkijaksi.
Lähteet
Broekemier, G., Marquardt, R. & Gentry, J. (2008), ”An exploration of happy/sad and liked/disliked music effects on shopping intentions in a women’s clothing store service setting”, Journal of Services Marketing. 22 (1): 59-67.
Ding, C.G. & Lin, C-H. (2012) How does background music tempo work for online shopping? Electronic Commerce Research and Applications. 11 (3): 299–307.
Lingham, J. & Theorell, T. (2009) Self-selected “favourite” stimulative and sedative music listening – how does familiar and preferred music listening affect the body? Nordic Journal of Music Therapy. 18 (2): 150-166.
Pereira CS., Teixeira J., Figueiredo P., Xavier J., Castro SL. & Brattico, E. (2011) Music and Emotions in the Brain: Familiarity Matters. PLOS ONE. 6(11): e27241.
Saarikallio, S. (2010). Music as emotional self-regulation throughout adulthood. Psychology of Music. 39(3): 307-327.
Yalch, R.F. & Spangenberg, E. R. (2000) The Effects of Music in a Retail Setting on Real and Perceived Shopping Times. Journal of Business Research. 49 (2): 139-147.
