Taustamusiikilla lisää työtehoa ja yhteisöllisyyttä
Karkeasti äänen vaikutuksen voisi jakaa kolmeen erilaiseen vaikutusalueeseen; fysiologiseen, emotionaaliseen ja sosiaaliseen. Nämä kolme lähestymiskulmaa ovat vuorovaikutuksessa keskenään, vaikuttaen toinen toisiinsa.
Äänen fysiologiset vaikutukset on melko helppo hahmottaa. Kuuloaistin lisäksi myös tuntoaisti on äänen havaitsemisessa intensiivisesti mukana. Selkeästi fysiologisia vasteita ovat esimerkiksi sykkeemme synkronoituminen dominoivimpaan rytmiin ja kehomme rentoutuminen. Pehmeä taustamusiikki saa meidät ikään kuin keskittymään ’oleelliseen’ tehokkaammin. Wu ja Shih:n (2019) tutkimustulosten mukaan meidän tarkkaavaisuutemme paranee, eli suoriudumme tehtävistämme paremmin, kun meillä on ns. ärsytyskynnyksen alla pysyvää, pehmeää taustamusiikkia tukenamme. Musiikki aikaansaa kehoomme koheesion.
Äänen ja musiikin emotionaalinen vaikutus ihmiseen on monisyinen. Siihen vaikuttavat vahvasti jokaisen ihmisen omat, aina persoonalliset ja tunnesidonnaiset preferenssit, eletty elämä ja aiemmat kokemukset. Jokaisen ihmisen kokemus musiikista tai äänistä on henkilökohtainen, omanlainen ja erilainen. Se voi olla myös vahvasti tilannesidonnainen, ja enemmän tai vähemmän sidoksissa fysiologiseen (vireys- , kunto-, tai geeni-sidonnaiseen) tilaan. Musiikin kuuntelu vaikuttaa olevan yksi luontevimmista tunnesäätelyn keinoista ihmiselle (Saarikallio, 2010; Marik& Stegeman, 2016), vaikka musiikin käyttäminen tunteiden säätelyn keinona on vielä usein tiedostamatonta.
Työympäristöjä tarkastellessa äänen ja musiikin sosiaaliset vaikutukset tietenkin korostuvat. Voisimmeko me olla yhdessä tehokkaampia, toimivampia, musiikin avulla? Wu & Shih :n (2019) tutkimuksen mukaan tarkkaavaisuuteen pystytään vaikuttamaan positiivisesti pehmeän taustamusiikin avulla. Heidän tutkimuksessaan tuli myös esille varhaisessa vaiheessa aloitetun musiikkikoulutuksen vaikutus; vaikka ei- muusikoiden koeryhmä hyötyi myös musiikin käytöstä tarkkaavuustestin aikana, kattavamman musiikkikoulutuksen saaneet saivat enemmän irti musiikin vaikutuksista.
Koska ääni ja musiikki vaikuttavat meihin niin tehokkaasti, monella eri tasolla yhtä aikaa, äänillä voidaan myös vaikuttaa negatiivisesti työn tuottavuuteen. Liian kovat ja voimakkaasti stimuloivat äänet nostavat vain työntekijöiden stressitasoja (Rylander, 2014), ja epämieluisa musiikki vain ärsyttää. Työskentelytiloissa käytettävä musiikki olisi siis hyvä suunnitella tilanteeseen, tilaan ja työntekijöille sopivaksi.
Avainasemassa työympäristöjen äänisuunnittelussa on työntekijöiden toiveiden kuuntelu sekä preferenssien ja äänisuunnittelun tavoitteiden kartoitus. Onko tarkoitus esimerkiksi luoda yhteisöllisiä äänimaisemia, keskittää tarkkaavuutta tai vaikka nostaa fyysisen työn työskentelytehoa?
Hyvin taustoitetulla ja suunnitellulla taustamusiikilla kyetään siis vaikuttamaan positiivisesti työhyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen. Rennon työotteen ja luovuuden esteenä usein olevan stressin lievennyksessä oman lempimusiikin käyttö on tutkitusti tehokas väline (Labbe, Schmidt, Babin & Pharr, 2007).
Voisiko teidän työyhteisössänne parantaa tiimien yhteistyötä jaetuilla, tiimin jäsenten mielimusiikeista koostetuilla soittolistoilla?
Kirjoittajasta
J. Riikka Ahokas
J. Riikka Ahokas on muusikko, musiikkikasvattaja ja tohtorikoulutettava, joka asuu Helsingissä. Hän suhtautuu intohimoisesti taiteen ja tieteen monialaisuuteen ja tasa-arvoiseen saavutettavuuteen. Riikka identifioi itsensä aktivistiseksi tutkijaksi.
Tutustu taustamusiikki henkilöstötilassa -lupaan
Lue lisää taustamusiikista työpaikalla
Lähteet
E. Labbé, N. Schmidt, J. Babin & M. Pharr, 2007. Coping with stress: the effectiveness of different types of music. Applied Psychophysiological Biofeedback, 32: 163-168.
M. Marik & T. Stegemann, 2016. Introducing a new model of emotion dysregulation with implications for everyday use of music and music therapy. Musicae Scientiae. Vol 20(1): 53-67.
R. Rylander, 2004. Physiological aspects of noise- induced stress and annoyance. Journal of sound and vibration. 277 : 471-478.
S. Saarikallio, 2010. Music as emotional self-regulation throughout adulthood. Psychology of Music. 39(3): 307-327.
C-C. Wu & Y-N Shih, 2019. The effects of background music on the work attention performance between musicians and non-musicians. International Journal of Occupational Safety and Ergonomics,
